Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, 67, on julkaissut hyvin avoimen kirjoituksen Facebookissa, jossa hän kertoo burnoutistaan.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen tästä.

– Kirjoitan tätä raskain mielin. Olen ollut kirjailija vuodesta 2003 ja julkaissut joka vuosi kirjan ja usein kaksi tai kolme kirjaa, eikä koskaan ennen ole käynyt niin, että totean, etten voi toimittaa käsikirjoitusta määräaikaan mennessä eikä se siksi ilmesty ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Nyt kuitenkin kävi näin, aloittaa Hämeen-Anttila pitkän julkaisutekstinsä.

Kirjailija kertoo, että syitä on monia. Vuosi 2024 oli hänen elämänsä raskain vuosi. Hän kuitenkin onnistui saamaan valmiiksi kaksi käsikirjoitusta saman vuoden aikana.

Sama toistui viime vuonna. Hän ponnisti voimansa äärimmilleen, jotta sekä kevään lopulla että syksyllä ilmestyisi täysmittainen romaani. Hän kertoo myös, että oli vuosien ajan antanut kaikkensa aikaa vaativille järjestötöille. Niistä hän luopui vuodenvaihteessa.

– Tänä vuonna osui kohdalleni täydellinen burnout. Olin juossut eteenpäin varavirralla niin pitkään, että voimat loppuivat kuin seinään.

– Kun olin saanut kevään Björk-romaanin matkaan, olin täysin tyhjä. Olisi pitänyt alkaa työstää heti Synnyinmaa-sarjan neljättä osaa, joka oli jo pitkälle suunniteltu, mutta kirjoittamisesta ei tullut mitään, vaikka kuinka yritin. Minun olisi pitänyt painaa samalla vauhdilla kuin ennen, mutta paukkuja ei kerta kaikkiaan ollut.

Kirjailija vetoaa lukijoihinsa:

– Rakkaat lukijani: älkää olko minulle vihaisia, vaikka odottamanne romaani myöhästyy.

Hämeen-Anttila ei osaa sanoa, kuinka paljon romaani myöhästyy: syyskuulle se ei ehdi, ja saattaa olla, että valmista on vasta vuodenvaihteessa.

Kirjailija kuvailee, että historialliset romaanit vaativat kirjoittamisprosessin lisäksi paljon taustatyötä.

– Koetan olla tunnollinen, mutta kiire ja paine eivät tuota jälkeä, johon olisin tyytyväinen, ja ammattikunniani kärsii. Kun luen, miten joku lukija on hylännyt kirjan huomattuaan yhden ainoan virheen, se iskee minuun kuin veitsi. Kaiken on oltava oikein, kaiken on oltava täydellistä, niinhän se on. Juuri tunnolliset ihmiset voivat polttaa itsensä täydellisesti loppuun.

Hän korostaa, ettei viivästys ole kustantajan vika. Hän toteaa, että hänen olisi pitänyt huomata asia ja tiedottaa eteenpäin, että käsikirjoitus lykkääntyy.

– Mutta koetin viikosta toiseen uskoa, että voimat palaavat, että jaksan ja pystyn, kun olen ennenkin jaksanut ja pystynyt. Mutta joskus tulee tunnolliselle puurtajallekin raja vastaan.

– Rakkaat lukijani, älkää huolestuko. Te saatte kyllä romaanin, jota olette odottaneet. Saatte sen vain hiukan myöhemmin kuin katalogeissa sanotaan.

– Tiedän, että kirjan elinikä on nyt surullisen lyhyt ja syksyn kirja on jo uutena vuotena vanha. Tämä koko ajan kiihtyvä sykli on yksi syy siihen, miksi voimani ovat huvenneet ja motivaatiota saa välillä etsiä, hän kirjoittaa.

Hämeen-Anttila ajattelee, että kirja ei vanhene vuodessa eikä edes sadassa – mikäli se on hyvä. Hän muistuttaa, että nyt teattereissa pyörii elokuva, jonka pohjana on 2700 vuotta sitten kirjoitettu teksti.

– En toki väitä, että oma tuotantoni saisi sellaisen aseman kuin Odysseia. Mutta kuitenkin uskon yhä, että kirja kestää aikaa pitempään kuin pari kuukautta. Toivon, rakkaat lukijani, että ajattelette samoin, hän päättää tekstinsä.

Ihmiset ovat toivottaneet lukuisissa kommenteissa kauniin myötämielisesti voimia kirjailijalle ja ihmetelleetkin hänen kovaa työtahtiaan. Kirjailija palasi vielä kiittämään saamistaan kommenteista.

– Kiitos kaikille myötätuntoisista ja ymmärtävistä kommenteistanne. Minulla meni paljon voimia tämän päivityksen kirjoittamiseen, mutta ajattelin, että lukijoitteni on hyvä tietää, missä mennään. Rakastan kirjoittamista, mutta väsyin monista syistä henkisesti ja se vaati veronsa. Nyt koetan levätä ja edetä hitain askelin.

Hämeen-Anttila jäi leskeksi, kun hänen puolisonsa, tunnettu islamtutkija ja professori Jaakko Hämeen-Anttila kuoli sairauskohtaukseen yllättäen vuoden 2023 joulukuussa 60 vuoden iässä.

Hämeen-Anttilat pitivät yhtä 40 vuotta. Puolisonsa kuoleman jälkeen Virpi Hämeen-Anttila kuvasi Iltalehdelle kahden akateemisen ihmisen parisuhdetta kauniisti. Hän kertoi, että puolisot olivat toistensa parhaat ystävät, jotka ymmärsivät toisiaan ja saattoivat puhua toisilleen täysin vilpittömästi.

– Olimme erottamaton pari ja olemme edelleen erottamaton pari, hän kertoi.